Kirjoitin ennen siitä flirtfairin sivusta ja että ehkä tulen kokeilemaan sitä joskus tulevaisuudessa. Eilen illalla tulevaisuus siis alkoi. Rekisteröimisen jälkeen täytin ensin minun profiilini. Kuvan valinta oli minusta vaikein asia, koska en tiennyt laadanko ollenkaan kuvan sivulle ja jos teen näin niin minkäläinen kuva? Olisiko kuva hyvä missä on nähdävissä vain naama tai koko ruumis. Pitäsikö se olla eroottinen tai ihan tavallinen? Päätin lopulta naamakuvaan. Sen jälkeen kirjoitin harrastuksista ja mietin vähän aikaan paljastanko, että minulla on tytär vai ei. En kirjoitanut sitä, mutta ajoin kertoa sen heti kun flirtistä (http://www.flirtfair.fi/flirt) tulee enemmän.
Luulin, että kestää varmaan pari päivää ennen kun joku kirjoittaa minulle. Olin todella väärin. Pelkkä viisi minuuttia myöhemmin minulla oli jo kolme uutta viestiä. Sillä kaksi miestä olivat minun mielestä liian vanha, keskittyin kolmanteen. Hän oli kuvassa kivannäköinen ja profiilinsa oli todella mielenkiintoinen. Valitettavasti hän asuu noin 300 kilometriä minusta ja en etsii ensi sijassa seksikumppanin vaan oikea suhteen. Kirjoitin silti hänelle ja nyt odotan vastausta. Samalla katsoin itse muita profiilejä läpi. Ihmetelin koko ajan, miksi näin monta ihmistä etsivät onneansa netissä, mutta heitä ei koskaan tapaa kaduilla, töissä tai baarissa. On selvästi olemassa monta sinkkua ja netti on ainoa paikka missä voi tavata. Ihmeellistä! En ole vielä löytänyt unelmamiestäni, mutta en luovutta. Semmoinen dating site on itse asiassa hyvä juttu, mutta tapaan miehiä mieluummin todellisuudessa.
Ensi viikolla on minun syntymäpäivä. Täytän 25 vuotta, mutta tunnen itseani joskus olevansa vanha nainen. En halua pidä isot bileet ja lahjatoiveita ei myöskään ole. Minun äitini haluaa tulla meille kylään kahvia juomaan ja kakkua syömään. Tyttärelleni se on hyvä, koska he eivät ole nähneet toisiaan pitkästä aikaa. Äitini oli alusta lähtien ex-poikaystäväni vastaan. Silti hän tuki minua aina ja haluaa myös auttaa enemmän tyttären kanssa. Muutin kotoani pois kun olin 18 vuotta vanha ja nyt äti ei enää elä lähellä minua. Puhumme ainakin kerran viikossa puhelimessa, joskus jopa useammin. Hänkin sanoo koko ajan, että minun on löytettävä uuden miehen ja hyvän isän tyttärelleni. Hän ei ymmärrä kuinka vaikea se on ja että se vaatii aikaa ja kestoa. Minun vanhemmat ovat naimisissa 27 vuotta. Isäni on äidin ensimmäinen ja ainoa mies. Hän uskoo ikuiseen rakkauteen ja idea, että partnerit voivat erota on hänelle ihan vieras ajatus.
